Menestyneitä ruotsalaisia yrityksiä

Menestyneitä ruotsalaisia yrityksiä

Ruotsi – tuo rakastettu ja vihattu Suomen naapurimaa, jota välillä ihailemme ja välillä nautimme, kuin menestymme jossain paremmin kuin he.

Ruotsi on ollut merkittävä osa Suomen historiaa jo pitkään, eikä ole yllättävää, että nykymaailmassakin Ruotsi ja Suomi eivät pääse toisistaan eroon, emmekä välttämättä edes haluaisikaan. Monille ei välttämättä tule heti mieleen montaa ruotsalaista yritystä, jotka olisivat erityisen menestyneitä ja monille tulisi lähinnä mieleen artistiryhmä ABBA. Totuus on kuitenkin se, että monet ruotsalaiset yritykset ovat niittäneet laajaa kansainvälistä menestystä.

Kun aloitamme niistä tutuimmista, voimme katsoa esimerkiksi sinikeltaisen Ikean suuntaan tai kurkistaa liikenteeseen, jossa vilkahtaa useampikin Volvo. Volvohan ei ole pelkästään henkilöajoneuvojen valmistaja, vaan autoalan moniosaaja. Samoin Ikea ei ole enää pelkkä pohjoismainen huonekaluliike, vaan kansainvälinen jättikauppa. Lisäksi unohdamme välillä, että H&M on myös ruotsalainen yhtiö, samoin kuin Telia. Erityisesti Telian osalta saattaa jäädä ajattelematta sitä, että Suomeenkin Telia saapui vasta monia muita operaattoreita myöhemmin. Telia osti esimerkiksi Soneran ja monta muuta toimijaa, minkä jälkeen siitä tuli yhtä iso, kuin mitä se nykyisin on.

Miksi juuri nämä yritykset menestyivät

Yritysten liikevaihdot ja menestykset vaihtelevat runsaasti, mutta voisimme aloittaa ensin Ikeasta, joka on varmasti jokaiselle suomalaiselle tuttu brändi. Ikean on perustanut Ingvar Kamprad ja yrityksen ydin on myydä edullisia huonekaluja, sekä valmistaa niitä. Ikea ei kuitenkaan aina valmistanut ja myynyt huonekaluja, vaan perustaja Ingvar aloitti erilaisten pientuotteiden, kuten kynien myymisellä. Lähtökohtaisesti hän halusi myydä niitä edullisemmin kuin muut. Sen jälkeen huonekaluja myytiin, pääosin kuitenkin vielä kotona ja myöhemmin postimyynnillä.

On nykyisin lähes päivänselvää, miksi Ikea on niin menestynyt. Heidän huonekalukonseptinsa, kaiken helppous ja edullisuus ovat tehneet heistä markkinoiden ykkösiä. Ei ole kovin montaa muuta huonekalubrändiä, joka tunnettaisiin niin vahvasti monissa maailman maissa. Sitä on monesti spekuloitu ja keskusteltu siitä, miksi juuri Ikea menestyi, mutta voidaan melko rehellisesti sanoa, että menestys ei varmasti ole ollut helppo saavuttaa. Ikeahan kasvaa jatkuvasti vain suuremmaksi ja suuremmaksi. Menestys onkin tullut hyvin todennäköisesti juuri siitä, että hinnat ovat edullisia, tuotteet hintaansa nähden hyviä ja markkinointia on tehty hyvin.

Volvon menestys taas perustuu melko samoihin asioihin. Volvohan perustettiin alkujaan siksi, että sen perustajat Assar Gabrielsson ja Gustav Larson halusivat rakentaa sellaisia autoja, jotka kestäisivät karut pohjoismaiset säät. Muualla maailmassa tehdyt autot eivät ole suunniteltu kestämään kaikkea sitä, mitä Ruotsissa auton tuli kestää. Tästä alkoikin menestystarina, joka jatkuu edelleen. Sen lisäksi, että Volvon autot ovat tunnettuja ja suosittuja käyttöautoja, valmistaa Volvo myös kuorma- ja linja-autoja, sekä maanrakennuskoneita ja merimoottoreita. Yksi asia kuitenkin, joka toi Volvolle sen asiantuntijuusroolin, jossa se tunnetaan vielä nykyisinkin, oli varmasti kolmipistevyö. Kolmipisteturvavyö on se turvavyö, joka on varmasti kaikkien aikojen suosituin turvavyö. Se on Volvon kehittelemä ja he avasivat markkinoilla kaikille mahdollisuuden käyttää sitä, sillä huomasivat, kuinka iso merkitys niillä oli turvallisuuden kannalta. Volvo onkin keskittynyt paljon turvallisuuteen.

Kun näitä kahta yritystä jo katsoo, on melko selkeää, miksi juuri ne ovat nousseet monien yritysten joukosta Ruotsissa. Sitä on vaikea sanoa, olisivatko vastaavat yritykset nousseet jossain muussakin maassa, mutta näitä kahta ruotsalaista yritystä yhdistää moni asia. Ei ole siis aivan selvää, miten tai miksi jokin yritys menestyy, mutta Ikean ja Volvon esimerkillä voidaan sanoa, että erotu joukosta, keksi jotain uutta ja tarjoa markkinoille, eli asiakkaille ratkaisuja. Ihmiset ovat ratkaisukeskeisiä ja niitä ratkaisuja tarvitaan.

Comments are closed.